Jetlag

Olimme ystävämme luona kyläilemässä viikon päivät. Viime hetkellä. Hän on tulossa kesällä takaisin Suomeen muutaman vuoden poissaolon jälkeen. Matka oli mitä mainioin ja ajattelinkin kertoa ihan vain muutamia kohokohtia.

Päivä 1.
Matkapäivä. Vuokra-auto on odotettua kalliimpaa mallia. (Ei sinänsä haitannut, harvemmin käy näin päin.) Luultavasti kallein auto, missä olen koskaan ollut kyydissä. Tai mahdollisesti tulen olemaan. Majottaudumme ystävän kotiin. Pojat Aa ja Pee saavat nukkua ystävän kanssa hänen sängyssään. Poika See mahtuu matkalaukkuun. Minä ja isäntä nukumme "linkkaavalla" vuodesohvalla.

Päivä 2. 

Ajamme vuoristoteitä ja saamme todeta, että poika Aa ei kestä serpentiiniä. Onneksi vuokra-automme on aivan tuliterä -> muovit vielä lattioissa. Suurin matkapahoinvointi osuu onneksi auton ulkopuolelle.

Päivä 3.

Poika Pee putoaa aamulla sängystä ja lyö päänsä marmoriseen jalkalistaan. Päähän tulee reikä. Haavaan ommellaan paikallisessa sairaalassa kolme tikkiä. Uiminen kiellettyä, haavaa ei saa kastella. Särkylääke maistuu appelsiinille. Poika Aalle tehdään peti lattialle, jotta kukaan ei enää putoa jalkalistalle.

Päivä 4.

Poika See tekee kakkoshädän vaippaan ennen kuin lähdemme päivän retkelle. Luetaan tämä hyväksi tuuriksi. Menen hoitamaan pyllypyykin. Poika See päättää kuitenkin pommittaa vielä kylpyhuoneen matolle. Ei niin hyvää tuuria enää. Pyllypyykin lisäksi hoidettavana mattopyykki. Ajamme rantakaupunkiin. Ystäväni rohkaisee mielensä ja syö elämänsä ensimmäistä kertaa simpukoita. Lapsilla on vuorotellen kakkahätä aina, kun olemme juuri poistuneet ravintolasta, kahvilasta tms.

Päivä 5.

Testaamme uima-altaan Poika Aan kanssa. Vesi on turkasen kylmää. Käymme myöhemmin rannalla. Poika Aa saa lasinsirun jalkapohjaansa. Siru saadaan pois itse ja haavaankin riittää laastari.

Päivä 6.

Aamulla sairaalassa poika Peen haavan kontrollikäynti. Tämän jälkeen suuntana perhospuisto. Mahtava paikka! Ensimmäisen 15 minuutin aikana pystymme etenemään n. kaksi metriä. Käymme myös vuoren rinteessä sijaitsevassa kylässä, joka on kuuluisa aaseistaan. Poika Aa on myös hajuherkkä. Pitelee nenästään ja haluaa pois hajusta. 

Päivä 7.

Käymme rannalla. Hiekka on polttavan kuumaa, vesi kylmää. Leikkitelineessä poika Pee saa haavan jalkaansa. Ei haittaa. "Kotipihassa" poika Aa kyntää maata ja polveen tulee asvaltti-ihottumaa. Illalla kierrämme taloyhtiön pihan ja toteamme, että uima-altaiden vedet ovat hyvinkin lämmenneet. Emme ehdi enää uimaan.

Päivä 8.

Kotimatka. Heräämme aamulla n. klo 3 ja kiskomme lapset hereille. Eivät nuku automatkaa kentälle ja lentokoneessakin varsin maltillisesti. Itselläni on järkyttävä jetlag vaikka aikaeroa onkin ollut vain tunti. Nukun päiväunet, koska en pysy hereillä. Sen ansiosta jaksankin taas näin yöllä.