Tuotos

Niinpä niin. Kyllä sitä jotain sain aikaankin, eilen ompeluseurassa. Yksikin pyyhe on ollut ripustuslenkki irti toisesta reunastaan. Sepäs sitten tuli heti alkuun laitettua kuntoon. Sitten otin työn alle pitkään työmatkoillakin seilanneen virkkuun. Poika Aa tilasi aikoinaan sienen. Se valmistui viimein.

Poika Aa kysyi, että onko tuo sellainen herkkutatti? En kehdannut kertoa, että kyllä tuo taitaa olla vähän tujumpaa tavaraa. Psykedeliatatti tai jotain. Illalla hän istutti sen leikkiauton roska-astiaan kasvamaan. Nyt pitää tehdä myös poika Peelle oma.

Jatkoin myös kutomaani jotakin. Poika See on pyöritellyt trikookudetta pitkin lattioita ja oli onnistunut tekemään melkoisen tuulenpesän siitä. Aikaa meni selvittelyyn tovi, mutta siihenkin oli mahdollisuus. Kukaan ei vetänyt toisesta päästä uudelleen sotkuun. Kutomuksestani tulee ehkä joskus matto. Meinasin tehdä neliskanttisia ruutuja ja yhdistellä ne sitten joskus, kun niitä on tarpeeksi. Menköön siihen asti vaikka tuolinpehmusteina.

Muilla syntyi sukkaa ja pöytäliinaa. Eräskin rouva oli ottanut "muistolaatikon" mukaansa. Josko vaikka saisi skräpättyä hääalbumin kuntoon joskus. Vielä hän ei päässyt ihan siihen asti. Mutta tulipahan siivottua vanhat bensakuitit ym. seasta pois.

Jipii, jatkoa seuraa...