perjantai 12. lokakuuta 2012

Hki-Sto-Hki

Reissusta selvitty. Ei vaineskaan, eipä ollut kovasti selviämistä. Matka oli mitä mainioin. Pojat jaksoivat tosi hienosti, vaikkei kukaan nukkunutkaan kuten omassa sängyssä olisi nukuttu. Leijonat piti tietenkin nähdä ja sitten ne jalkoja syövät kalat. Parasta antia laivassa taisi olla kuitenkin pingviinimies. Plokkari, joka siisti aluettamme seisovassa pöydässä, esitteli itsensä pingviinimiehenä. Poika Aa oli tosin kertonut olevansa riikinkukko ja poika Pee dinosaurus. Pingviinimiehellä oli kyllä taito hyppysissään, hänen alueellaan kaikki lapset jaksoivat koko pitkän ruokailun.

Tukholmassa päivän kohde oli Vasa-museo. Kyllä me siellä aika saatiin hyvin kulumaankin. Pidettiin tauko Vasa-ravintolassa. Jep. Tyylikäs ravintola ja rahallekin sai vastinetta. Se sämpylä oli erittäin maukas, kahviakin sai santsikupin. kahvin lisäksi kun otti erittäin maukkaan puustin, niin sekin oli lähes kaupanpäällinen. Pojat otti hedelmät. Samalla rahalla Suomessa ei olisi saanut todellakaan kaikkea tuota, eikä varsinkaan niin visuaalisesti. (Ja sorry, kuvat ei kuitenkaan ole järin visuaalisia.)

Mulla varmaankin on jotenkin
häiriintynyt huumorintaju,
mutta onpahan mulla ainakin
hauskaa. Jotakin muutahan noista
silmäkkeistä tuli mieleen. Liittyy
kyllä vahvasti perään.



Koska pojilla poltti mummun antamat matkarat taskussa, oli ehdittävä myös leluostoksille. Aikaa oli melko vähän jäljellä, joten ajateltiin, että mennäänpäs käymään Junibackenin museokauppaan. Jepjep. Enää homma ei toiminutkaan. Aikuiset kyllä olisivat päässeet sinne ilmaiseksi, mutta lapset vaan maksusta. Ei muuten menty. Ei me kuitenkaan täti-T:n kanssa oltu niitä potentiaalisia asiakkaita, eikä viitsitty pistää lelurahoja pääsylippuun. Ei auttanut kun lähteä Åhlensille (ihan vähän Designtorgetin kautta). Kiirehän siinä tuli.



Desingtorgetilta ostin magneetin
tiskikoneen oveen. Toisella
puolella lukee rent. Aiemmin olin
askarrellut samaan tarkoitukseen
tällaisen lipareen.Se roikkuu nyt
jääkaapin ovessa.














Ehdittiin. Setä siinä lippuportilla sanoi, että nyt kyllä voi jo juoksemisenkin lopettaa. Syötiin taas seisovassa pöydässä ja pojat kävi polskimassa pallomeressä. Tanssejakin piti käydä katsomassa, mutta siellä oli joku superristeilykisa menossa. Jäi sitten näkemättä, pojat olivat vähän pettyneitä. (Ovat onneksi päässeet siitä jo yli.)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti