Ihanaa kun "takapihalla" on laskumäki. Eilisen lumisateen jälkeen alkaa mäki olla hyvässä hangessa lumilautailua ja muuta laskua varten. Poika Pee on aloittanut lautailun tuolla samaisella laudalla ja samaisilla kengillä joskus kaksivuotiaana. Silloin piti vain laittaa nauhat kireälle ja tönätä mäen päältä vauhtiin. Nyt onnistuu jo kenkien ja laudan pukeminen päälle häneltä itseltään, samoin liikkeelle lähteminen. Aiemmin isäntä joutui toimimaan hiihtohissinä, nyt ei siis tarvitse sitäkään enää tehdä. Tämä on kyllä viimeinen talvi, kun noita kamppeita Pee voi käyttää, mutta onneksi poika Seellä ne menevät vielä muutaman vuoden.Etupiha on valjastettu toisenlaiseen käyttöön. Linnoitus valtaa ihan pian koko alapihan. Lunta on taas tänäänkin tullut jo kymmenisen senttiä, joten kolattavaa on riittänyt. Lumi on ollut sopivan märkää, joten kolallisen kun on aina painanut pystyyn, niin muuria on syntynyt pitkät pätkät. Nyt olisi otolliset mahdollisuudet mennä lumisotaa muurien väleissä, mutta en ole tohtinut antaa siitä pienintäkään vihjettä. Kyllä sen tietää mitä siitä seuraisi, joukko parkuvia lapsia. Olisi pelkästään epää ja pienin vähintäänkin joutuisi uhriksi. Jollakulla olisi kauluksessa lunta ja toisella pallo silmässä ja alakerran ikkunat rikki. Pitänee katsoa rauhassa, keksivätkö itse vai siirtyykö seuraavaan talveen. (Sormet ristissä.)
Vielä kun saisi auringon säteet osumaan sekä pihaan, että mäkeen. Tunnelma eilen ei kyllä ollut lainkaan niin harmaa, kuin keli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti