Pihassa on tapahtunut muutakin. Olen rakentanut terassiin jatkopätkää. Ihan selkeästi sille tarkoitettu paikka, kasvoi syreeniä vaan ihan villisti. Syreenit leikkasin alas ja laitoin maisemointikangasta. Mahtaako auttaa, mutta eipä kai se saa valoa ja vettäkään ihan samaan tapaan enää? Ja sitten runko päälle. Nyt on uusi paikka ruokailulle. Kaiteet on vielä rakennettava, jottei kukaan heitä volttia rinteeseen. Pöydän päälle on tarkoitus viritellä purjekangas suojaamaan pahimmalta paahteelta ja miksei sateeltakin. Ai niin, laakonki ei tule jäämään noin kovasti eriväriseksi. Kyllä se on tarkoitus öljytä. Ei nyt taida kerralla tulla yhtä tummaa kuin vieressä, mutta enemmän lähelle kuitenkin.
Vanha katos pitäisi kiskaista alas, ennen kun se tulee jonkun niskaan itekseen. Hitusen erikoisesti rakennettu, eikä näin ollen ole todellakaan kestänyt viime talvien lumikuormia. Kenollaan se on kovasti joka suuntaan ja notkolla melkoisesti.
Uusi katos pitäisi suunnitella ja tehdäkin. Insinööri perheessä ei ehkä ole ihan samaa mieltä kanssani ulkonäöstä, materiaalista ym. ym. Pitää pitää sormet ristissä, ettei jää vallan toteuttamatta.
Piti oikein fiilistellä, kun katokseen tulee kulmasohva kuormalavoista. Sain lavat kaverilta. (He pääsivät lavoista eroon, eikä minun tarvinnut metsästää niitä mistään. Win-win.) Lavat asettelin jotakuinkin omille paikoilleen ja hain niiden päälle pesuun menossa olevat räsymatot, jotta sain vähän kuvaa miltä voisi näyttää. Voin jo kuvitella isännän uuden lempipaikan pihassa. Riippukeinun lisäksi. Pitää kylläkin hankkia patjat, Matot pelkällään ei ihan riitä.
Eikä tässä suinkaan kaikki, mutta niistä muista joskus toiste. Nyt pitää heittäytyä unten maille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti