Onneksi oli sadepäivä, joten tuli vähän levättyä. (Tai sadehan loppui jo yöllä, mutta kun oli harmaata melken koko päivän...) Perjantaina innostuin rehkimään ruusunjuurien parissa. Voi valtava mitä sotkua. Paksuimmat juuret melkein meikäläisen ranteen vahvuisia. Ja juurakkoa menee ristiin rastiin joka suuntaan.
Tämä lauantai oli nääs isännän syntymäpäivä. Isännän grilli tarvitsee kunnollisen paikan. Kaivan siis grillaussyvennystä rinteeseen ruusunjuurien keskelle. Se olkoon hyvä synttärilahja, vaikkakaan ei valmistunut ajoissa. Oli mulla sellainen oikeakin lahja, lihamylly. Sampo, made in Finland.
Mutta asiaan. Kuten melkein aina, yksi asia johtaa toiseen. Kaivoin sitä rinnettä ja sitä maatahan piti syytää jonnekin toisaalle. Pari kottarikuormallista sain tyhjennettyä helposti, mutta sitten pitikin jo keksiä joku oikea paikka kaikelle sille savelle ja hiekalle. (Saattoi välähtää taas oikeassa paikassa.) Se vanha komposti piti saada levitettyä jonnekin myös. Ja voin kertoa, että siinä riittää maatumatonta lehteä. Siitä komposin takaa olin raivannut villivattua (ja sen juurakkoa) aika tavalla. Levitin kompostista lehtiä paksulti siihen villivattujen alueelle ja maata päälle. Täytyy vaan pitää sormet ristissä, että tulee tarpeeksi ainesta päälle, ettei se pahuksen vattu puske enää läpi. Pintaan aionkin pistää kukkaa kasvamaan oikein toden teolla.
Ei millään malttais odottaa, että saa ne maansiirtohommat tehtyä. Pitäs päästä istuttamaan. Ajattelin sitten laittaa vähän kaikkea mahdollista ihan perstuntumalla. Yks vaihtoehtohan olisi laittaa vaikka joku valmis ketokasviseos siihen. Katsoin sellaista jo kaupastakin, mutta se näytti tosi tylsältä siinä pussin kuvassa. Mieluummin laitan vaikka krassia koko penkkiin. Mutta siitä tulee ihan mahtava! Uskotteko? Semmosta mä ainakin uskottelen itselleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti