Riukuaita

Paljon saa aikaiseksi aurinkoenergialla. Jotenkin on ollut väsy, mutta kun aamulla sai nukkua ihan puoli seiskaan asti ja mollukka paistoi ja lämmitti koko päivän, niin kyllä se vaan virtaa tuo. Heti aamusta lähdettiin markkinoille ja tivoliin. Markkinoilta ostettiin ainoastaa viisi metriä lakua ja ämpärillinen puolukoita. (Vaikka kyllä mä kävin hypistelemässä kuteita, oli ihania värejä kauppias luvannu tuoda ja toikin. Sain silti hillittyä itseni.) Tivolissa poika See pääsi ekaa kertaa laitteeseen. Hepan selässä karusellissa raikasi melkoinen röhönauru. Kyllä itkukin pääsi, eihän sitä kieppumista olisi millään malttanut lopettaa.

Jonkin aikaa olen mielessäni muhittanut ajatusta riukuaidasta tontin rajalle kukkapenkin taakse. Ja eilen oli siihen juurikin sopiva mieletila. Poika See oli väsytetty markkinoilla & tivolilla ja saatu päiväuntenmaille. Samoin isäntä. Poika Pee leikki naapurin tytön kanssa. Poika Aa oli mummulassa. Kaikki ainekset kohdallaan. Aitamateriaali oli lojunut hankkimassa väriä pintaansa viimekesästä asti. Juuttinarulla riu'ut kiinni aitatolppiin ja rikkinäinen kastelukannu päähän roikkumaan punarinnan pesäpaikaksi. Eikö tullutkin hieno? Kuva vähän "auringonpolttama", mutta kai hiffaatte kuitenkin idean? Jospa siinä sitten ensi kesänä kiipeilisi vaikka joku nätti kärhö.

Kaiken lisäksi sain siirrettyä pari kasvia, upotettua kiviä parkkipaikan reunaksi, tuli käytyä isännän kanssa Honkkarissa hakemassa vähän kulmarautoja ym. remppatarvetta ja mitähän vielä? Täytynee ottaa tänään vähän rauhallisemmin, kun sääkään ei ole niin energisoiva, ettei vaan itteensä ihan näännytä. Ehkä.