Kyllä sitä tajuaa koulun ja eskarin ja hoidon ja töiden ja syksyn toden teolla alkaneen, kun kaikki mahdollinen tauti ja vamma koittaa pesiytyä meille. Poika Aa oli ainoa, joka vatsapöpön toistaiseksi ja pääsi kerrastaa eroon siitä taudista. Itsellä oli viikko töitä takana kun iski selkä-niskaosastolle sen sorttinen jumitus, ettei ole sitten pitkään aikaan ollutkaan. Päätä ei saanut lopulta nostettua pystyyn, vaan piti kurkkia kumien alta, kun koittia jonnekin liikkua. No, se ongelma on jo lähes selätetty, mutta onneksi on flunssaa pukkaamassa tilalle. Isännällä alkoi torstaina, parilla pojalla perjantaina ja itselläni eilen.Jotakin hauskaa onneksi mahtuu sekaan. Lauantaina poika Pee juoksi 40 metrillä pronssia. Ja ne olivat sentään ehkä maailman huonoimmin järjestetyt kisat tai ainakin surkuhupaisimmat. Poika Aa taas halusi näyttää koulun takana olevassa metsikössä sijaitsevan pyllypuun. Kyllä pieruhuumori toimii meillä ainakin, joten haluan sen jakaa myös teidän kanssanne.
Ja hei, aurinko taitaa paistaa jo toista päivää peräkanaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti