Yllä siis ennen-kuva. Tuon parempaa en löytänyt, tämäkin jo muutaman vuoden takaa. Käännä katseesi vasempaan reunaan, missä nököttää keinu. Kuvassa keinu näyttää melko suoralta vielä. Se kuitenkin alkoi mennä pahasti kenoon (ilmeisesti tyyppivika meidän pihassa, viitaten jo purettuun
katokseen, joka myös kenotti). Itseasiassa se oli jo niin vinossa, ettei keinu enää keinunut, oli toinen jalka pahasti edessä. Keinu sai siis lähtöpassit ja sen takana rehottava syreenipensaikon ja nurmen raja piti saada siistittyä. Koska olin jo roudannut kasan n. pään kokoisia kiviä siihen ihan kulmille, päätin reunustaa pusikon kivillä. Siihen eteen pitäisi saada vielä pitkä penkki, jotta pidetään mummu ja murri tyytyväisinä. Keinu kun tuntui olevan molempien lempipaikka istuskella.
Eikä homma suinkaan ole valmis vielä kiveyksenkään suhteen. Sitä pitää vielä jatkaa tuonne vasemmalle. Mutta kyllä se siitä. Tien puolella on vielä paljon kiviä, mitkä pitää saada sijoitettua ennen viemäreiden kaivuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti