Nämä piirustelin jo jokin aika sitten. Sinnepäin, liekö mittakaava mitenkään oikea eri asioille. Jospa tämä kuitenkin jalostuisi pikkuhiljaa uomiinsa. Paljonhan tuosta voi sanoa jo toteutuneenkin. Kasvihuone pitäisi saada kasaan. Sehän voidaan todeta, että ihan turhanpäitten kasvatin taimia. Osa on kuollut, kun en oo viittiny siirtää isompaan ruukkuun. Toiset kuollu, kun en vaan oo muistanu kastella, tai jotain.
Kaipa sitä osan saa pidettyä elossa ja ehkä satoakin, kun kuistille mahtuu jokunen kasvi ja uloskin voi jättää säitten armoille.
Niin, se kasvihuone pitäisi saada kasaan, jotta ensi vuonna voisi saada oikean sadon. Niin. Isännälle huikkasin ohimennen, että meidän kannattaisi laittaa vaikka yksi seinä kasaan kerrallaan ja sitten paremmalla ajalla hoitaa pystytys. Ei kyllä tullut minkäänlaista vastakaikua. Mutta ehkä se muhittelee ajatusta. Tunnetusti saattaa viedä hetken.
Naapurustossa (tai no jonkun matkan päässä) on parissa pihassa tehty mukulakivipolkuja. Ne on mun mielestä olleet varsin mukavan näköisiä, ainakin ne pienemmistä kivistä tehdyt, mutkittelevat. Sellaisen meinasin joskus tehdä pikkupätkän kerrallaan, talon portaikolta kasvihuoneelle. Sillä välillä on pari kaljua paikkaa, jossa märemmillä keleillä tuppaa olemaan mutavellit.
Mulla on hyvä suunnitelma kivienkin varalle. Eilen sen keksin lenkillä. Otan matkan varrelta aina kumpaankin käteen sopivan kiven (ihan siis tehostaakseni treeniä) ja kannan kotiin. Joko siinä polun tekemisessä menee tosi kauan tai sitten otan itseäni niskasta kiinni ja lenkkeilen hurjan ahkerasti. Puitteissa ei ainakaan ole mitään vikaa, katsokaa vaikka itse. (Ylemmät kuvat ovat sen verran värittömiä, että pistetään pari värillistä lisäksi.)
Niin, se kasvihuone pitäisi saada kasaan, jotta ensi vuonna voisi saada oikean sadon. Niin. Isännälle huikkasin ohimennen, että meidän kannattaisi laittaa vaikka yksi seinä kasaan kerrallaan ja sitten paremmalla ajalla hoitaa pystytys. Ei kyllä tullut minkäänlaista vastakaikua. Mutta ehkä se muhittelee ajatusta. Tunnetusti saattaa viedä hetken.
Naapurustossa (tai no jonkun matkan päässä) on parissa pihassa tehty mukulakivipolkuja. Ne on mun mielestä olleet varsin mukavan näköisiä, ainakin ne pienemmistä kivistä tehdyt, mutkittelevat. Sellaisen meinasin joskus tehdä pikkupätkän kerrallaan, talon portaikolta kasvihuoneelle. Sillä välillä on pari kaljua paikkaa, jossa märemmillä keleillä tuppaa olemaan mutavellit.
Mulla on hyvä suunnitelma kivienkin varalle. Eilen sen keksin lenkillä. Otan matkan varrelta aina kumpaankin käteen sopivan kiven (ihan siis tehostaakseni treeniä) ja kannan kotiin. Joko siinä polun tekemisessä menee tosi kauan tai sitten otan itseäni niskasta kiinni ja lenkkeilen hurjan ahkerasti. Puitteissa ei ainakaan ole mitään vikaa, katsokaa vaikka itse. (Ylemmät kuvat ovat sen verran värittömiä, että pistetään pari värillistä lisäksi.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti