Kevät keikkuen tulevi (vai miten se nyt meni?)

Eilen haravoin ehkä kolmasosan pihasta. Pakko(mielle) oli aloittaa sekin. Ja heti alkoi näyttämään niin mukavalta. En voinut vastustaa kiusausta haravoida myös viime kesänä tekemääni kohopenkkiä. Pitää vaan pitää sormet ristissä, ettei tullut tehtyä hallaa kasveille. Siis jos tulee vielä kovasti hallaa.

Nyt on kuitenkin mestat kasvulavoille sulat lumesta ja täytettä lavojen pohjalle kasapäin. Lavat kuitenkin maltoin jättää vielä laittamatta, jos vaikka maa ehtisi vielä hieman lämpenemään. Niin, eikä mulla ole vielä hevonkakkaa. Sitä pitää vielä hakea muutama säkki.


Lavakauluksista sain ratkaisevan vihjeen ihan vahingossa ja hain ne viime viikolla. Kyllä täytyy taas todeta, että A-Mersu on todellinen tila-auto. Sinne tuntuu mahtuvan mitä vaan. (Onneksi oli tuo joogamatto mukana, sai kivasti sen turvavyön avuksi lastin sitomiseen.)

Kuukaudessa tapahtuu paljon.

Lumet sulaa mukavasti, kun tuo mollukka jaksaa nousta ja pysyä ylhäällä. Saattaa olla tosin, että muutama sadepäiväkin on ollut apuna. Niin tai näin, maata on näkyvissä enenevissä määrin.

Jonkin verran olen itse auttanut lumen sulattelussa. Pistolapio, lumilapio ja kola, uskolliset apurit. Aika monta kuutiota on tullut siirrettyä paikasta toiseen, parempaan paikkaan sulamaan. Kun talo on rinteessä, niin olen koittanut talon yläpuolelta siirtää lumimassoja kauemmas, ettei ne sula autotalliin ja kellariin. Muualla pihamaalla on myös tullut avustettua. Jonnekin kun on ilmestynyt sula paikka, niin sinne olen viskonut hankea toisaalta. Kasvihuoneen sivua olen erityisesti koittanut sulatella, jotta saisi kasvilaatikoita alkaa sijoittamaan paikoilleen.

Lumisempi kuva otettu 10.3. ja vähälumisempi 14.4. Nyt onnistuu jo (lelutaxi-)autoilukin. Tarkoittaa sitä, että auto on ylipäätään löytynyt. Onhan se toki muutenkin ollut joka päivä vähän aarteenetsintä käynnissä, kun joku kulma pilkistää jostakin. Pojat ovat ihan itse kaivaneet tosi reippaasti noita kulkuvälineitään. Se on se kun se talvi pääsi yllättämään ja kaikki jäi hurjan hajan.

Hei, aurinko paistaa tänäkin aamuna!

Can you see Helsinki?

Olipas merkillinen säätila tänään. Satoi ja paistoi, oli sumuista ja rakeista. Lohduttaa kuitenkin ajatus, että se uusi lumi on vanhan surma. Fingerporikin lupasi niin.

Käytiinpä poika Peen kanssa uimassa. Olipas mukavaa keskittyä vain yhteen jälkeläiseen kerrallaan. Vaikka lasten allas olikin melko täynnä, niin pystyi siellä delfiiniä leikkimään. Pikkasen tuli pitkää sylkee välillä, mutta tottunut pulikoija osaa jo hankkiutua reunalle hetkeksi. Ehhehee, sama setti joka kerta.

Samaan aikaan toisaalla

Omassa pihassa on kolmaskin sipuli työntänyt sentin verran vartta esiin, mutta aika pienenä on kevään merkit pysyneet. Eteläisessä Helsingissä sen sijaan taitaa olla otollisemmat olosuhteet.