Toista tuhatta mennään.

Poika Aa kötösteli eräs päivä itselleen terraarion läpinäkyvään muovilaatikkoon. Kuvat eivät kyllä tee mitään oikeutta teokselle. Liskot oli tarkoin aseteltu kivien ja kasvien päälle, kameleontti kaikkein korkeimmalla oksalla.

Poika Pee taas on innostunut taiteilemaan vesiväreillä. Tämä yksilö on meripetohirviö. Shh, se on isänpäivälahja, ei saa kertoa vielä.

Kaikessa tekemisessä tuntuu vaan olevan valtava kaaos lopputuloksena. Onneksi joitakin tällaisia hienojakin hetkiä ja loistavia oivalluksia mahtuu mukaan. Pääasiassa kun tekemistä seuraa ainoastaan se kaaos. Ja mikään ei voi olla niin inhottavaa ja kamalaa ja typerää kuin siivoaminen. 

(Äkkiäpä se seuraavakin tuhat tuli täyteen. Tai ainakin siltä tuntuu. En ole tarkistanut.)