lauantai 6. heinäkuuta 2013

Hissun kissun

Meillä on nyt suunilleen viikon ollut netti taas toiminnassa. Oli nimittäin kolme viikkoa pimeenä. Ei sen puoleen, kuinka tänne nyt joutaisi, kun on kaiken liikenevän ajan ulkona? Pitäisi varmaan tehdä joku kuvakollaasi, jotta saisi eden murto-osan kaikesta tehdystä ja nähdystä tallennettua. Ainakin ilouutinen on se, että meillä on siili! Jippii. Kovasti olen toivonut sellaista pihapiiriin ja nyt se on nähty jo moneen kertaan. Pitää vaan jaksaa valvoa tarpeeksi pitkään, ei se ennen puolta yötä näyttäydy. Pojille on luvattu kesälomalle kyttäyskeikka, jotta hekin sen näkevät. (Heitä kun kuulemma on ihan turha kesken unien herätellä.



Pihassa on tapahtunut muutakin. Olen rakentanut terassiin jatkopätkää. Ihan selkeästi sille tarkoitettu paikka, kasvoi syreeniä vaan ihan villisti. Syreenit leikkasin alas ja laitoin maisemointikangasta. Mahtaako auttaa, mutta eipä kai se saa valoa ja vettäkään ihan samaan tapaan enää? Ja sitten runko päälle. Nyt on uusi paikka ruokailulle. Kaiteet on vielä rakennettava, jottei kukaan heitä volttia rinteeseen. Pöydän päälle on tarkoitus viritellä purjekangas suojaamaan pahimmalta paahteelta ja miksei sateeltakin. Ai niin, laakonki ei tule jäämään noin kovasti eriväriseksi. Kyllä se on tarkoitus öljytä. Ei nyt taida kerralla tulla yhtä tummaa kuin vieressä, mutta enemmän lähelle kuitenkin.



Vanha katos pitäisi kiskaista alas, ennen kun se tulee jonkun niskaan itekseen. Hitusen erikoisesti rakennettu, eikä näin ollen ole todellakaan kestänyt viime talvien lumikuormia. Kenollaan se on kovasti joka suuntaan ja notkolla melkoisesti.
Uusi katos pitäisi suunnitella ja tehdäkin. Insinööri perheessä ei ehkä ole ihan samaa mieltä kanssani ulkonäöstä, materiaalista ym. ym. Pitää pitää sormet ristissä, ettei jää vallan toteuttamatta.

Piti oikein fiilistellä, kun katokseen tulee kulmasohva kuormalavoista. Sain lavat kaverilta. (He pääsivät lavoista eroon, eikä minun tarvinnut metsästää niitä mistään. Win-win.) Lavat asettelin jotakuinkin omille paikoilleen ja hain niiden päälle pesuun menossa olevat räsymatot, jotta sain vähän kuvaa miltä voisi näyttää. Voin jo kuvitella isännän uuden lempipaikan pihassa. Riippukeinun lisäksi. Pitää kylläkin hankkia patjat, Matot pelkällään ei ihan riitä.



Eikä tässä suinkaan kaikki, mutta niistä muista joskus toiste. Nyt pitää heittäytyä unten maille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti