Käytiin Koppanäsissä retkellä isänpäivän harmaudessa. Varsinaista hermolepoa, kun nuorimmainen ei kuuntele mitään tai jos kuunteleekin, niin ei ainakaan usko mitään. Kalliot siis tosi liukkaita, veden täyttämiä poteroita vähän siellä täällä ja muualla mutaa. Ja sitten vielä se makkaranpaisto. Pakko oli kaikkien tunkea sinne katokseen ja poukkoilla koko ajan tulta hipoen sen grillihässäkän ohi. Mä en jotenkin luota siihen, että lasten vaatteet olisivat kovin paloturvallisia. Eikös useammistta luekin "Keep away from fire"?
Mä oon ehkä hitusen hermoheikko ton nuorimman suhteen, se kun on melkoinen taulapää. Ei nääs minkään sortin itsesuojeluvaistoa, toivottavasti se kehittyy edes joskus. Kyllä mä sen annan tehdä aika paljon kaikkea, yleensä. Välillä on käännettävä katse vaan toisaalle, kun ei pysty katsomaan. Siis kai se oppisi paremmin, jos mä antaisin sen esim. kiivetä puuhun alasti, mut en mä vaan voi. Mutta kyllä se sitten toisaalta saa kiivetä isoihinkin leikkitelineisiin, kunhan itse pääsee. (Jompi kumpi, Aa tai Pee kyllä joskus tippu jostain telineestä, ehkä se on aiheuttanut mulle tän henkisen lukon rajoittaa lasten tekemisiä.)
En kyllä haluaisi kieltää yhtä mittaa, ettei siitä tule liian arkista. Meinaan, että oppisivat ymmärtämään, koska kielto on oikeasti otettava tosisssaan. Niin ettei aina vaan lopsauta korvaansa sille. Ja sitten tulee tietenkin huudettuakin ihan liikaa, kun meillä on talo täynnä kuuroja. Toisaalta, mykkiä ne ei ole silti kukaan. Ne vaan pälättää kaiken aikaa siitä hetkestä kun heräävät. Siihen asti kunnes taas nukahtavat. Eivätkä ihan aina tajua yölläkään olla hiljaa. Joten ihan vaan silloin tällöin on korotettava ääntä, että olisi jotain toivoa jonkun kuulevan. Ja niin kauniisti kun tuo esikoinen asian illalla ilmaisi, niin olen maailman paras äiti vaikka joskus(?) huudankin. Kiitin kohteliaisuudesta ja totesin hänen myös hieman kaunistelevan totuutta.
Kaikilla muilla on varmaan olllut kauhean seesteistä ja rauhallista ja ihanaa ja aurinkoista isänpäivänä. Mutta ihan uteliaisuuttani kysyn, kehittyykö ihmisen kuuloaisti vasta aikuisena? Poissulkien tietyt erikoissanat (karkki, sipsit, uimaan ym.). Joutuuko ehkä joku muukin varmistamaan viestin perillemenoa huutamalla tai esim. tenttimällä?
Älkääkä nyt ymmärtäkö väärin, kyllä päivä kaikenkaikkiaan plussalle jäi, paljonkin. Tämä nyt oli vain tuollaista tajunnanvirtaa aina niin päivänpolttavasta aiheesta meidän taloudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti