Siisti kun sika pienenä. (Ei se sikakaan kovin pitkään pieni ole.)

Muutama kuva poikien huoneesta, ennen ja jälkeen. (Tosin se ennen-kuva on vanha, lauantaina sotku oli vielä pahempi. En vain tullut ottaneeksi kuvaa.) Jälkeen-kuvan jälkeen meni ehkä 5 minuuttia, kun näytti taas kuvan "ennen" kaltaiselta.

"Ennen"

Jälkeen

 

Sängyt pitkällä seinällä peräkanaa.

Pee sai kirjaston ja naulakkohyllyn.

Aa sai naulakkohyllyn, pulpetti vaihtoi paikkaa.

Poikien huoneessa taitaa olla enemmän kierrätettyä kuin uutta. Kierrätyskeskuksesta olemme ostaneet lasten korituolin, pyöreän pöydän ja poikien sängyt. Kirppiksiltä on automatto, pussilakanat, lintuaiheiset ristipistotyöt, pulpetti, kissatyyny, pari pinnatuolia ja keltainen säilytin, joka pilkistää Aan sängyn päädystä. Lampunvarjostin on Katariinan Kammarista. Iso villamattokin on vanha, se löytyi Fasaani Antikista. Turkoosi ränkky on isännällä ollut jo lapsena. Paljon on leluja ja kirjojakin tullut hankittua kirppiksiltä. Sängyt piti sentään hioa ja petsilakata, mänty kun ei ihan mun silmää miellyttänyt.

Poikien vaatekaapissa "uudet" vetimet.

Norsuvetimet olen ostanut vuosia sitten Indiskasta, jostain miljoonalaatikosta ne ilmestyivät nyt. Ennen vetiminä oli patjaraitakankaiset lenkit. Kaappi on ostettu paikallisesta kierrätyskeskuksesta. Tarrat piti tulla poikien alkoviin, mutta ei ne siellä pysyneet, niin ja näin tuossakin. Karttapallo on kirpparilta.

Posliininorsut

Huoneessa ei ole tehty juurikaan remppaa. Alkovin seinät maalasin siniseksi ja muuriseinän valkoiseksi. Tapetit menee ehkä jossakin vaiheessa vaihtoon, kun vaan keksisi millaiseksi. Mutta ei ne pojat vielä ole valittaneet siitä vaaleanpuna- ja -vihreäraidallisesta tapetista, joten se ei ole kiireellinen. Lattian kyllä haluaisin maalata valkoiseksi, huone on talvella tosi pimeä. Enkä muutenkaan tykkää tuosta parketista kauheasti, kun se on niin oksaista. Näyttää ihan leopardilta. Onneksi on iso matto.

P.S. Sängyt ja pyöreä pöytä laitetaan lähiaikoina myyntiin, kunhan pääsen suunnitelmista tekoihin. Jos olet kiinnostunut, laita sähköpostia. Pystytään mahdollisesti toimittamaan Hki-Tku välimaastoon.

Sakkoja

Meillä jaettiin eilen kovasti sakkoja. Tuo vasemmanpuoleinen sakkolappu, kertoo että aikuiset eivät saa katsoa telkkaria, vaan lasten pitää katsoa lastenohjelmia. Toisen sakon syytä ei tarkemmin eritelty, mutta kalliiksi tuli kuulemma. Kuistin ovesta löytyi myös koirat kielletty-kyltti, ne kaksi muuta siinä taisi olla lapset sallittu samoin ruuanlaitto. Hyvin on taas kuunneltu muumilaakson tarinoita. Iltasadussa ollaan juurikin sillä kohdalla, kun puistonvartija on pistänyt Muumin, Niiskuneidin ja Vilijaanan putkaan kieltokylttien polttamisesta.

Onneksi ei isännän kanssa sentään kaltereiden taakse päädytty.

Vähitellen valkenee

Sunnuntaina oli määrä lähteä Ornamon teosmyyntinäyttelyyn Kaapelitehtaalle, mutta poika Peellä nousi taas kuume. Jäimme siis kotiin ja pääsin aloittamaan kylppärin katon vaalennusprojektin. Sängyn käsittelystä jäi vahaa ja sillä sain vedettyä kertaalleen katon tummuneen paneloinnin. Samoin saunan oven ja toisen oven karmeja.

Koska katto ei ole vuosien saatossa tummentunut ihan vähän, veikkaan että katon saa valkoiseksi aikaisintaan kolmella käsittelykerralla. Pitää siis ostaa vahaa lisää. Katto tuntuu erittäin tummalta edelleen (imi vahaa tosissaan), on ero entiseen huomattava. Vaikka ikkunasta tuleekin jonkin verran valoa, on tila ollut aika pimeä ja tunkkainen. Tämä onkin ensimmäinen askel kohti viihtyisämpää kylpyhuonetta.

Olisihan sitä toki voinut hoitaa asian nopeamminkin ja varmasti työmäärältään helpommin, kun olisi vain nakutellut uudet panelit vanhojen päälle. Mielestäni kunnossaolevia rakenteita, joita saa kohennettua kunnollisiksi, ei vain ole ekologisesti järkevää korvata uudella. Ainakaan, jos vanhaa ei pysty kierrättämään edelleen. No se siitä avautumisesta.

Kyllä varmaan alkaa kaakelit vaan näyttämään entistä kamalammilta, kun katto on valmis. Mutta sittenhän maalaan ne. Kyllä ne mua ottaa päähän jo, niissä on sellainen printattu marmorikuvio. Ei kiva. Ja vaikka boordi onkin lempivärini mukaisesti vihreä, sekään ei silti ihan tavoita mussa sitä jotain.

Viikko sairaana sängyn pohjalla aiheuttaa suunnatonta tarmoa.

Suursiivous takana. Noin niinkuin meikäläisen mittakaavassa suursiivous. Ei mitään ikkunanpesua sun muuta. Mutta tuli raivattua poikien huone rojuista ja imuroitua ja siistittyä koko kämppä. Enkä mä yksin asialla ollut, kyllä tuo isäntä oli aloittanut jo ennen kun nousin aamulla sängystä.

Tulipa siinä hötäkässä pestyä monta koneellista pyykkiäkin sekä laitettua poikien huoneen järjestys uusiksi. Pitkään on pitänyt vaihtaa pojille talvitäkit sänkyyn, nyt oli ihan viimeinen hetki sille. (Löysin viime kesän helteillä Lohjan Keskuskirpputorilta 2 kpl Ruskovillan ihan tiptop-kuntoisia lasten peittoja vaan 15€/kpl!) Poika Aan patjaan on pitänyt lisätä pituutta ja senkin sain vihdoin aikaiseksi. Kun sängyn pituus kasvoi, aiheutti se pakollisia muutoksia sänkyjen paikkoihin. Ennen Aa ja Pee olivat alkovin päädyissä ja nyt alkovin pitkällä seinällä peräkkäin. Kirjahylly myös vaihtoi paikkaa ja nyt siinä on kirjojakin.

Aa ainakin oli supertyytyväinen, hyppi tasajalkaa ja kertoi uuden järjestyksen olevan mahtavaa. Nyt ei varkaatkaan pääse suoraan hänen sänkyynsä, kun sänky ei ole enää pikkuikkunan alla. (Totesimme sitten kyllä, ettei ne muutenkaan ehkä siitä ikkunasta tulisi, koska se on melko korkealla ja kattotikkaatkin ovat toisella puolella taloa.)

Itsekin oon kyllä varsin tyytyväinen. Olohuoneessakin siirrettiin nojatuoleja ainakin metri ja siellä on nyt niiin avaraa. Matto on kyllä naurettavan pienen näköinen. Huomenna jos vielä vähän pyykkäis ja vetäis vahat kylppärin kattoon ja saunan oveen. On niimpal tehokas olo.

xxx Sormet ristissä, että flunssa todella on ohi. xxx

Narsissit saa mut hyvälle tuulelle. Kuva viime keväältä vanhasta kodista, kun en saanut tallennettua vielä poikien huoneen muutosta. Paistaispa aurinko koko huomisen päivän (tai siis tänään).

12.3.2012  

Mulla on jossain kasapäin narsissin sipuleita, vois vaikka laittaa multiin, jos ne vaan löytyisi... 

Miksi, miksipä ei? Eli positiivinen oravanpyörä.

En kirjoittanut aluksi sen kummempia syitä miksi aloin kirjoittaa blogia, aloitin vain kirjoittamisen. Ehkä se ajatus ei ollut aivan kirkas itsellenikään vielä silloin. Jos nytkään.

Olen jo useamman vuoden miettinyt, että pitäisi aloittaa valokuvaus uudelleen. Tarttua itseään niskasta kiinni ja opetella käyttämään digitekniikkaa. Vaikkakin aika vanhentunutta sellaista. Kamerani on auttamattoman hidas. Blogiin voin kuitenkin ottaa kuvia paikallaan olevista asioista, joten se kamera on ihan okei.

Toinen syy on saada aikaan myönteinen oravanpyörä. Kun pitäisi saada jutunjuurta, niin pitäisi olla jotakin myös tehtynä. Olen nimittäin peruslaiska ja erittäin hyvä keksimään itselleni tekosyitä, miksi jonkin jutun voisi jättää tekemättä juuri nyt. Positiivista painetta siis. Tuntuu, että olen jo nyt saanut tehtyä vaikka mitä, kaikkea mitä olen voinut aiemmin siirtää myöhemmäksi.

Ikinä en ole pitänyt päiväkirjaa, paitsi työmaapäiväkirjaa. Mutta en varsinaisesti itselleni, sellaista johon tallentuisi omat pikku jutut. En ole myöskään saanut kirjattua juuri mitään lasteni kasvun vaiheista, vaan olen tuudittautunut siihen, että muisti pelaa ja muutama valokuva muistin tukena. No, eihän se ihan niin mene. Vanhin pojista keksii joka päivä jotakin kötösteltävää. Nehän pitäisi kaikki tuotokset kuvata ja kirjata ylös "tuotetiedot". Pojat ovat myös siinä iässä, että parhaat jutut kyllä kuulee lapsen suusta. Otapa siitä kuva. Kun saisi edes kirjattua ylös.

Joka tapauksessa, bloggaan lähinnä omaksi ilokseni kieli poskessa ja peukku keskellä kämmentä. Ehkä jostakin jutusta joku muukin saa iloa, se olisi vain bonusta.

Tiedättekö muuten mitä tapahtui Piisamirotan hampaille? (Kysy äidiltäsi, hän kyllä tietää.)

Kevättä kohti

Muutama eri tomaatti ja paprika on itänyt hyvin. Muutkin kylvetyt nostelevat pikkuhiljaa päitään. Pieniä iloja flunssaisen päivään. (Sunnuntaista asti on tullut sairastettua, nyt eka hieman parempi päivä. Kaipa se tästä, kun vaan muistaisi ottaa rauhallisesti.) Turveruukku+pelletti settejä on lisää hankittuna, joskohan viikonloppuna saisi lisää siemeniä multiin. Saas nähdä missä vaiheessa isäntä havahtuu chilien istutukseen. (Oon muuten laittanut Elmut tasseille, ettei niihin jäisi mitään kalkki tms. jälkiä.)

Täytyy myös pitää sormet ristissä, että ensi viikoksi luvattu lämpöaalto tulee ja sulattaa lumet. Kasvihuone on osissa tuolla pihassa, se pitäisi päästä kasaamaan hyvissä ajoin, jotta kaikki taimet saadaan sijoitettua.

Mun kädet on kipeet, en pysty...

Tämä näkymä yritti vallata myös olohuoneen. Pojat kuitenkin jaksoivat kantaa tavaransa takaisin omaan huoneeseensa ja siivota hieman jopa sielläkin. Ihme. Ja melkein ilman pitkällistä vääntämistä. Siis ei kai muutama tunti ole kovinkaan pitkästi? Säästyttiin lelujen vintille viemiseltä tai vaihtoehtoisesti kirpparilla myymiseltä. Yleensä kädet on niin kipeet, ettei pysty siivoamaan/pukemaan/syömään...

Kirpparille on kuitenkin vielä tarkoitus viedä jotakin. Pojat saa sitten pitää omista tavaroistaan kertyneet rahat. Poika Aa on melkein jo puhuttu ympäri, hänellä kun on säästökohde valmiina, haluaa päästä viidakkoon. (Olen siinä käsityksessä, että Korkeasaaren Amazonia-talo ei piisaa.)

Ei silti, pitäis varmaan olla esimerkkinä ja luopua itekin jostain. (Niin ja siivota useammin.) Jos veis tarviketta kirppikselle myyntiin, saattaisi saada itsekin jonkinlaisen viidakko-pesämunan alun.