Oho!

Jo sata(100) kertaa blogiani on katsottu. Äitini on tainnut olla ahkera ;) 

Tyhjää täynnä

Lauantaina vihdoin sain miehen avuksi tutkimaan eteisessä naulakon päällä olevaa koteloa. Vaikutti siltä, että se on tosiaan vain kotelo eli umpeen laitettua säilytystilaa. Meidän eteinen ei ole suinkaan mikään tilaihme ja kun tuo poika See hieman kasvaa, niin pipoja ja hanskoja kaikkea isompaakin on taas lisää laitettavaksi, jonnekin.

Ja kappas, mitä sieltä löytyikään. Tyhjää tilaa! Nyt vaan pitäs saada loputkin tuosta systeemistä purettua.  Puu, levy, puu, pahvi, puu, pahvi ja vielä kerran puu. Onkohan jollakulla jäänyt näitä kaikkea remontissa yli kun tuo tyhjä tila on pitänyt näin hyvin suojata?

Ei se kotelo ihan totaalisen tyhjä ollut. Sinne oli jätetty merkiksi 9.8.1988 Hamburger Abenblatt. Sarah ja Andrew olivat saaneet jälkikasvua.



P.S. Itse olen tainnut niillä main aloittaa viidennen luokan. Mulla oli siihen maailman aikaan Helkaman valkoinen kolmivaihteinen pyörä, joka oli tosi kovassa käytössä. Ei muuten tarvinut käyttää kypärää. (Vaikka nykyään tulee ihan alaston olo, jos meinaa pyörällä liikkeelle ilman kypärää.) Mitäs te ootte tehneet elokuussa 1988?

Vinkkivinkki

Tänään kävin Ikeassa hakemassa vaan muutaman pikku jutun, mutta... No, siellä oli tosi hyvässä alessa kylppärin allaskalusteita. Olin jo varautunut askartelemaan ison allastason itse, mutta nyt löytyi valkoinen vetolaatikollinen (4 ltk) kaluste 140cm levysenä vain 169€. Sen hinta oli ollut 390€, joten yli puolet rabattia. Kylppärin kalusteet on ihan naurettavan hintaisia ja olin etsinyt Huutiksestakin, tuloksetta. Kai sitä joskus vaan käy pulla mullakin. Ne kalusteet oli poistuvia malleja, joten äkkiä hakemaan, jos on tarvetta sellaisille.

Piis ja viikonloppua!

Pian vihertää

Aamupäivällä sain taas kylvettyä lisää. Tälläkin kertaa suurin osa oli tomaattia. Jokunen siemen viimekesän sadosta, mutta suurin osa oli kaupan pusseista.

Olen ostanut siemeniä ihan marketista, mutta viime vuonna tilasin niitä myös Isoäidin Kasveista. Jotkin siemenet ovat vanhempia, mutta kyllä ne silti saattavat vielä itää.

Kylvin siemenet jälleen turvebriketteihin. Vettä vaan briketin päälle, niin se turpoaa ruukkuun. Viime viikolla tajusin ottaa keksipaketista tuon muoviosan talteen, se toimii hyvin vesialtaana. Jäätelötikut meillä on laitettu jo muutaman vuoden ajan talteen, ne toimii loistavina nimikyltteinä. 

Hedelmäpussi vaan päälle ja ikkunan viereen itämään. Tikut pitävät pussinkin sopivasti ilmassa. Viikonloppuna pitäisi kasata kellariin kasvihuonekaappi (vanha Ikealainen), jotta saadaan taas keittiön pöytään tilaa. Nyt viljelykset vievät vähän turhan paljon tilaa siinä.








Ja kyllä pihakin on tarkoitus saada vihertämään. Tänään taas on kuljetettu monta kolakuormallista lunta toiselle puolelle taloa sulamaan. Kunhan jaksais joka päivä vähän.

Operaatio lumensulatus

Tänään se alkoi. Lumen lapiointi talon aurinkoiselle puolelle nimittäin. Aika kova homma, kun pinta on ihan jäistä. Pitää pistolapiolla palotella ja sitten lumilapiolla heitellä eteenpäin.


Ei sitä ihan kerralla jaksa kaikkea. Mutta jos ensi viikoksi ehtisi mattotelineelle (n. 3m etäällä nykyisestä polusta ja aika syvällä).

(Pilkottaa sieltä hangesta jo muutakin kuin mattoteline.)

Meidän kadun kävi karhu höyläämässä tänään. Nyt on sitten tie ainakin 15 cm alempana kuin piha. Kaipa meidän autoissa maavara siihen riittää, toivottavasti. Tai sitten on mentävä suolaamaan ja hakkaamaan jäätä tai jotain.

Kuukauden päästä piha saisi kyllä olla jo sula.

Tein taas leivän, kun se oli päässyt vähiin. Yritän ainakin kerran viikossa leipoa yhden leivän. Tosin teen sen kokoisen kerralla, että siitä riittää pitkäksi aikaa. Resepti on todella yksinkertainen ja meillä ainakin tällä ohjeella tehty leipä tekee kauppansa. Se sopii erittäin hyvin myös pakastamiseen ja kuivanakin vielä se on hyvää.

Tuplaan ohjeen ja teen kaksinkertaisen taikinan. Hiivan lisään jo veteen. Tällä kertaa käytin kauraleseiden sijasta vehnäleseitä, joita sain lahjaksi ystävältäni. Leivästä tulee vehnäleseillä hieman karkeampaa.

Kohotan leivän yleensä korissa, silloin se mahtuu justiinsa pellille nurkasta nurkkaan. Uunin pohjalle sumutan vettä, jotta leipä saa rapean kuoren ja halkeilee pinnasta kauniisti.

Leipä kohoaa aina hyvin, mutta tällä kertaa se turpos melkein turhankin hyvin. Olis ehkä ollut parempi tehdä taikinasta kaksi erillistä leipää, on jo aika hankala leikata.

Kontaktimuovi kunniaan

Meillä on ainainen ongelma lasten kirjojen kanssa. Niitä luetaan paljon, mutta ei aina kauhean helläkätisesti. Sivut irtoilee ja sitten ne kiinnitetään takaisin kontaktimuovilla. Liima ja teippi sitten toimivatkin kaikkeen muuhun.

Tänään mulle annettiin tehtäväksi valmistaa yksisarvisen sarvi. Sitä ei ikinä päässyt aloittamaan, kun ensin piti tyhjentää työpöytä kaikesta, mitä on tuotu "pajalle". Yhden kirjan sivut siis kontaktimuovilla kiinni, rekka-auto oli ollut liimauksessa, mutta liitos ei pysynyt tarpeeksi tivakkana, joten paikkailtiin vielä teipillä. Toinen auto pistettiin liimaukseen ja legomopedille annettiin roskistuomio. Ihan kaikkea ei saa näillä varusteilla kuntoon. No, nyt on ainakin pöydällä sen verran tilaa, että voisi sen sarven rakentamisen aloittaa.

Pyykkipojat on muutenerittäin monikäyttöisiä. Meillä ne toimii enimmäkseen puristimina. Ainakin useammin kuin pyykin ripustamiseen.