Portaikon pimeys on alkanut taas viime päivinä ahdistamaan, kun on ollut pakko pitää kuistin ovi kiinni. Portaikon yläpäässä on ikkuna, mutta vasta mutkan takana. Ja sama juttu eteisessä. Tälläisinä päivinä, kun ulkonakaan ei meinaa päiväsaikaan pärjätä ilman otsalamppua, niin portaikko on todella pimeä valotkin päällä.
 |
| Tällainen valo tänään |
Harmaata siis. Luulin kyllä, että sitä olisi talossamme jo tarpeeksi, mutta ei kai sitten. Fiskars Wärdshusissa näin vastikään todella kauniin harmaan. Tiesin jo silloin, että se luultavastikin on liian tumma missä vaan meillä. Mutta kaunis kertakaikkiaan se oli. Maalikaupassa nappasin käteeni värilastun joka oli kaikista lähimpänä tuota sävyä. Sen jälkeen valkkasin siitä vierestä paljon, paljon vaaleamman sävyn. Niin. Mamistelin ihan Nipsuna. Vertasin valkoiseen ja kyllä niissä eroa oli.
Kotona vertailin värilastuja seinää vasten. Olisihan sitä voinut olla rohkeampi. Valita tummemman. Mutta turha kai sitä on vielä voivotella, kun maalipurkkian en ole edes avannut vielä. Luultavasti se tumma olisi ollut liian tumma. Mutta olisi siitä tullut myös tosi makee.
Enhän mä tiedä edes kuinka se ihana turkoosi sieltä pohjalta muuntaa harmaata, montako kertaa pitää maalata, miten eri valot toimii ymym.
Keltaista, jota meillä on eteisessä, aion myös laittaa jonnekin vähän. En vaan vielä tiedä minne.
 |
| Portaikossa |
 |
| Ikkunan vieressä |
 |
| Portaikossa |
 |
| Ikkunan vieressä |
Kuvissa värit näyttävät taas ihan joltain muulta, kun sivun taustana on paljon vihreämpi harmaa ja kuvat on rajattu tooosi valkoisella.
Pääsin muuten sen verran vauhtiin, että aloitin seinien pesun. Kai sitä joskus pääsee maalaamaankin. Se homma on vaan tehtävä jotenkin aikataulutetusti, ilta-aikaan kun mukulat on saatu pehkuihin.
Se nyt tiedetään, että katto alkaa näyttämään tosi nuhjuselta heti, kun seinille saa maalia. Mutta pidetään sitä sen ajan murheena sitten.
Joten terveisiä vaan nynnylästä! Pitäkäähän te mieli korkealla ja värit voimakkaina!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti