Aurinko, aurinko, sulata lumet pihastamme.

Kyllähän niin on tapahtunutkin, kun vaan muistaa katsoa oikeista paikoista. Tänään kävin lusikoimassa kasvihuoneen tulevaa paikkaa ja kulkuväyliä. Hartiat vaan alkavat olla hellinä lapioimisesta ja petkeleen heiluttamisesta. Pojat auttoivat oikeinkin ahkerasti lapioimalla autopaikalle muodostuneesta lammikosta vettä. Pitänee kaivaa kuravaatteet esille. Kunhan vaan mahtuisivat vielä päälle.

Paljastuupa ulkona talven aiheuttamia vaurioitakin. Muutama vesikouru roikkuu ikävästi, pergolan katon rakenteet ovat notkahtaneet ym. Ja jos ei luonto ole kokonaan onnistunut, niin meidän pikku kerviisit kyllä auttavat. Kuten puuvajan oven viereiselä seinällä. Olisi varmaan saanut vielä liimaa, laasti, askartelulla pidettyä pari talvea kiinni, mutta kun sinne halkeamaan mahtui pikku pikku kätöset niin mukavasti.