Jep, jep. Pistä vaan pojat kahdestaan ulos. Nyt on autopaikalta maa sulanut sen verran, että siihen saa kaivettua kuoppia. Ja sen kuran voi heitellä vaikka talon seinälle. (Kyllä sitä tais osua vähän isännän autoonkin.) Kaipa se rapisee alas, kunhan kuivuu. Näytti kyllä aika masentavalta, en halunnut ottaa edes kuvaa. Vaikka ehkä pitäis koota joku vandalismi-kansio, voisi sitten nauraa myöhemmin niille. Sinne samaan kansioon vois laittaa kaikki seiniin piirtelyt ja untuvatäkkien saksimiset.
Onneks noista kersoista on kuitenkin valtavasti iloakin. Nyt meillä on poikien yksi vanha päiväkotikaveri kylässä. Pojat leikkii piilosta. Ihan kun menee tyynyn alle piiloon, niin se tuntuu olevan riittävä piilo. Löytyminen taitaa olla hauskempaa, kuin piiloutuminen. Ja muutaman minuutin päästä on jo uusi leikki kehiteltynä.
|
Se on pottu. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti